Sisältö:
» 2.1 Esipuhe
» 2.2 Yhteenveto
» 2.3 'Argumentit'
Lukuisissa mielipidemittauksissa jo yli kymmenen vuoden ajan 66-72%:a Suomen kansalaisista on jatkuvasti vastustanut pakkoruotsia. Viimeksi huhtikuussa 2003 Taloustutkimus Oy:n gallupissa 67%:a kansalaisista ilmaisi negatiivisen kantansa pakkoruotsille.
Jokainen tilastotiedettä, biostatistiikkaa ja mielipidemittausten tekniikoita tunteva tietää, että jos yli kymmenen vuoden ajan useissa eri tutkimuksissa keskinmäärin 67%:a vastaajista ilmoittaa vastustavansa pakkoruotsia, niin se kuvaa erittäin luetettavasti koko väestön mielipidettä.
Taloustutkimus Oy:n mielipidekysely pakollisesta ruotsista 1990-2003 Kysymys: *Pitäisikö ruotsin kielen opetuksen olla vapaaehtoista kaikille suomenkielisille koululaisille?*
1990...66 %
1991...66 %
1997...72 %
1999...71 %
2001...67 %
2003...67 %
Tämän päivän pakkoruotsi on kiistatta Suomen kielipoliittisesti keskustelluin kysymys ja internetin eri keskustelufoorumeilla jopa se kaikista suosituin ja tunteita herättävin aihe. Internet onkin ollut se lopullinen sananvapauden tuoja Suomen kielipoliittiselle keskustelulle ja varmasti suomenruotsalaisen rahan pahin painajainen. 1987 maksoivat ruotsalaisen rahan edustajat Helsingin Sanomain toimittajalle yhdestä ainoasta artikkelista 30 000 markkaa (5045 e), inflaatiolla korjattuna ehkä noin 5500 euroa, Seppo Heikinheimo: Mätämunan muistelmat, 1997, sivut 176-177. Eikä ole syytä epäillä, etteikö suomenruotsalainen raha ole manipuloinnut paljon enemmänkin Suomen medioita pakkoruotsimielteisemmäksi suuremmassakin mittakaavassa. Esim. vuonna 2005 suomenruotsalaiset järjestöt jakoivat 'ruotsinkielen kannustuspalkintoja' (lue suomeksi: suomenruotsalaisella rahalla höystettyjä stipendejä) ruotsinkielen yo-kokeissa hyvin suoriutuneille suomenkielisille uusille ylioppilaille. Pakkoruotsia voisi siis kutsua hyvinkin ruotsinkielen olemattoman tarpeen tekohengitykseksi.
Kun suomenruotsalaiset pärjäsivät kansainvälisessä oppimistuloksia mittaavassa PISA-testissä suomenkielisiä mainittavalla marginaalilla heikommin (suomenruotsalaisten heikentävästä vaikutuksesta huolimatta suomalaiset olivat silti maailman paras maa ko. tutkimuksen mukaan), niin heti tämän jälkeen suomenruotsalainen raha päätti iskeä takaisin ja teetätti oman tutkimuksen, jonka mukaan suomenruotsalaiset ovat muka 'onnellisempia' kuin suomenkieliset. No okei, helppohan sitä on olla vähän onnellisempi kun ei tarvitse suomenruotsalaisten kielikiintiöiden vuoksi tehdä juuri mitään sen eteen, että saa opiskelupaikan yliopistosta/korkeakoulusta (näistä kielikiintiöistä lisää tuonnempana).
Heti ensimmäiseksi faktat peliin. Suomenruotsalaisia on 5,5%:a suomen populaatioista (Ahvenanmaa poislukien manner-Suomessa on 5%:a äidinkielenään ruotsia puhuvia). Suomenruotsalaiset keskittyneet asumaan alueellisesti; Ahvenanmaa ja rannikot, joilla ei suomenkielisiä asukkaita juurikaan ole; syy: suomenruotsalaiset eivät yksinkertaisesti juurikaan suomenkielisiä valtaamilleen alueilleen asukkaiksi päästä. Ja jos päästävät niin saattaa tapahtua jotain yliluonnollista: esim. Ahvenanmaalla suomenkielisten asukkaiden postilaatikot räjähtelevät 'itsestään' yön aikana. Näin ollen ruotsinkielisyys ja suomenruotsalainen kulttuuri ovat alueellista Suomessa eikä pakkoruotsi tätä muuksi muuta. Mm. Jan Erik Enestam on yrittänyt määritellä suomalaisuutta uudestaan väittämällä, että ruotsinkieli on osa suomalaisten identiteettiä. Ensinnäkään kukaan suomenruotsalainen ei voi määrittää viiden miljoonan muun suomenkielisen identiteettiä uudelleen eikä esimerkiksi ruotsia osaamattomat sotaveteraanit voi (joita siis on huomattava määrä) olla muuta kuin suomalaisia identiteetiltään. Toisekseen minkään maan kansalaisen identiteettiin ei voi kuulua pakko mitä pakkoruotsi juuri pahimmillaan on. Se, että pakotetaan kansan enemmistön tahdon vastaisesti kaikki opiskelemaan pakkoruotsia ei voi tehdä siitä kenenkään identiteettiä.
Koska ruotsinkielisiä on 5%:a väestöstä, niin voidaan olettaa, että kaikista Suomessa käytävistä sanallisista keskusteluista käydään korkeintaan 5%:a ruotsinkielellä. Korkeintaan siksi, että monet suomenruotsalaiset ymmärtävät realiteetit ja käyttävät keskusteluissaan suomenkielisten kanssa luontevasti maan enemmistökieltä, suomea. (Ja onko tämä muka kohtuutonta kun maan nimi on Suomi ja 92%:a populaatiosta puhuu äidinkielenään suomea.)
Suomenruotsalaisten suhteellinen lukumäärä (5%:a), heidän alueelinen asumisensa ja suuri suomenkielinen enemmistö (92%:a) puhuvat kaikista voimakkaimmin pakkoruotsin poiston puolesta. Jos suomenruotsalaisten suhteellinen määrävähemmistö on muka riittävä syy pakkoruotsille niin milloinkohan saman logiikan mukaan pakkoruotsi ulotetaan koko EU:n alueelle. Ja hieman faktaa taas peliin. Suomenruotsalaisten suhteellinen määrä Suomessa: v. 1900 12,89%:a; v. 1950 8,64%:a; v. 1990 5,94%:a; v. 1998 5,68%:a; v. 1999 5,66%:a; v. 2000 5,63%:a; v. 2001 5,60%:a; v. 2002 5,58%:a; v. 2003 5,55%:a; v. 2004 5,53%:a. (Lähde: Tilastokeskus) Näin voidaan perustellusti väittää, että suomenruotsalaisten suhteellinen lukumäärä on vähenemässä eli joka hetki myös ruotsinkielen sosiaalinen tilaus pienenee Suomessa.
Pakkoruotsia perustellaankin suomenruotsalaisten palveluiden turvaamisella ruotsinkielellä ikäänkuin suomenruotsalaiset eivät pystyisi palvelemaan ruotsilla suomenruotsalaisia vaan nämä palvelut on hankittava suomenkielisiltä näille melkein umpiruotsinkielisille alueille! Ilmeisesti tämä ruotsinkielinen vähemmistö kuvittelee olevansa edelleen tämän maan yläluokka, (siis vähän samaan tyyliin kuin englannin hovissa puhuttiin ranskaa koska englanti oli 'rahvaan' kieli) jota suomenkielisten tulee alamaisina palvella.
Näistä suomenruotsalaisten eliitin eduista mainittakoon mm. useiden Suomen yliopistoiden ja korkeakoulujen kielikiintiöt. Nämä kielikiintiöt tarkoittavat siis käytännössä sitä, että esim. Helsingin kauppakorkeakouluun on ruotsinkielisillä 20%:n kiintiöt. Eli ruotsinkielisiä otetaan ko. laitokseen sisään yli kolminkertainen määrä mitä suhteellinen väestöosuus edellyttäisi. (Näistä kielikiintiöistä kerrotaan lisää kohdissa Tilastot ja Rkp.) Ja tämä taas tarkoittaa käytännössä sitä, että suomenruotsalaiset saavat yliopisto/korkeakoulutuksen huomattavasti suomenkielistä suomalaista helpommin. Esimerkiksi nämä heikoimmilla pisteillä/taidoilla/tiedoilla/lahjoilla HKKK:lle sisäänpäässeet suomenruotsalaiset vievät yksinkertaisesti monelta lahjakkaammalta suomenkieliseltä suomalaiselta opiskelupaikan. Jos joku väittää, että ei vie ja, että keskinmäärin suomenruotsalaiset ovat suomenkielisiä lahjakkaampia hän yksinkertaisesti valehtelee: kansainvälisessä oppimistuloksia mittaavassa PISA-testissä suomalaiset olivat maailman paras maa; suomenkieliset suomalaiset mainittavalla marginaalilla parempia kuin suomenruotsalaiset. Eli Suomi oli paras vaikka suomenruotsalaiset tätä tulosta heikensivät. Eikä varmasti millään älykkyys- tai lahjakkuustestillä saada sellaisia tuloksia, että ruotsinkielisten kiintiöt olisivat oikeutettuja, jos esim. HKKK:lla tämä ruotsinkielisten kiintiö on yli kolminkertainen kuin suomenruotsalaisten suhteellinen osuus populaatiosta! EY:n direktiivin 2000/43 mukaan (ja tietenkin yleisen moraalin) tällaiset kielikiintiöt ovat rasistinen rikos! Näistä kielikiintiöistä ei voi tulla mieleen mitään muuta kuin Etelä-Afrikan apartheid. Kutsuttakoon siis tätä suomeruotsalaisia suomenkielisten kustannuksella suosivaa systeemiä osuvasti nimellä (siis ruotsalaisella o:lla) åpårtheid!
Tässäpä vielä Nikolas Ojalaa hieman lainanten tiivistetty luettelo siitä miksi pakkoruotsista on enemmän haittaa kuin hyötyä suomenkielisille:
Tässä on pakkoruotsittajien yleisimmin käytetyt argumentit, joita pitäisikin ehkä kutsua mielummin näennäisargumenteiksi, sillä ne ovat helposti kumottavissa.
VÄITE 1: 'Joka tapauksessa on vain suomalaisille eduksi osata pohjoismaista yleiskieltä, ruotsia.'
+ erillaiset variaatiot
VASTAUS:
Tästä tulee mieleen yhdysvaltain presidentti George W. Bush, jonka tiedetään sanoneen mm. "Joka tapauksessa raamatun luomiskertomus on ollu olemassa kauemmin kuin evoluutioteoria". Kaikki tämä tietysti totta mutta pelkkä näennäisargumentti väittelyssä sille kumpi on oikeassa luomiskertomus vai evoluutioteoria. Luomiskertomusta kun ei yhtään oikeammaksi todista se, että se on vanhempi kuin evoluutio teoria. Samalla George W. Bushin logiikalla maapallo olisi varmaan litteä ja tähdet taivaalla reikiä, joista loistaa paratiisin valo. Siis viimeksi mainittu teoria on nimittäin vanhempi kuin se, että maailma onkin pyöreä kuin pallo.
Vaikka väite 1 olisi täysin totta (mikä jo itsessään on erittäin kyseenalaista) se ei ole mikään todellinen argumentti pakkoruotsin puolesta. Minkä tahansa asian oppiminen on hyödyllistä. Nokian insinöörit tarvitsenevat varmasti pitkää matematiikkaa ym. mikä ei todellakaan ole peruskouluissa, lukioissa saatika yliopistoissa pakollista. Tietokone ohjelmoijat tarvitsenevat ohjelmointikielten osaamista mikä sekään ei ole pakollista. Tietoyhteiskuntamme tarvitsee englannin kielen osaamista mikä sekään ei ole pakollista (ja tehdään tämä heti selväksi vain A-kieli on pakollinen, joka voi siis englannin sijasta olla esim. saksa tai ranska eli englanti ei ole Suomessa pakollinen oppiaine toisin kuin pakkoruotsi). Globaalisti analysoituna englannin vapaaehtoisuus kuulostaakin täysin käsittämättömältä. Jotain kuitenkin kertoo se, että englanti on eniten luettu vieras kieli Suomen kouluissa.
Elämässä pitää tehdä valintoja. Pakkoruotsia ei voi perustella sillä, että sulkee ovia tulevaisuudessa työmarkkinoilla, jos ei lue ruotsia. Samalla tavalla ihminen sulkee ovia, jos jättää esim. pitkän matematiikan lukiossa lukematta, harjoittelematta ohjelmointikieliä, oppimatta saksaa, oppimatta ranskaa jne. Vai onko näiden asioiden osaajat jotenkin vähemmän arvokkaita Suomen kansantaloudelle kuin pakkoruotsin osaajien? Ei todellakaan. Mutta vain Pakkoruotsia on näistä pakko opiskella laajemmin.
Suomi ja ruotsi kielinä kuuluvat maailman mittakaavassa marginaalikieliin. Onkin käsittämätöntä kuinka opetukseen suunnattuja rajallisia resursseja tuhlataan näin idioottimaisesti. On selvää, että tämän päivän EU:hunkin kuuluvassa Suomessa tarvitaan myös valtakielten osaamista ja pakkoruotsi sabotoi tätä potentiaalista sijoitusta ja mahdollisuutta. Pakkoruotsittaja väittää nyt tietenkin, että voihan niitä kieliä opiskella aikuisiällä myöhemmin. Tutkimusten mukaan ihminen oppii kuitenkin kielet parhaiten lapsena, joilloin ihminen on herkempi virikkeille. Jos ruotsi on kielenä niin helppo niin yhtä hyvin senkin voi oppia sitten aikuisiällä nopeasti, jos sitä todella tarvitsee. On varsin selvää, ettei kovin suuri osa pysty lukemaan enemmän kuin kahta vierasta kieltä kaikkien muiden tärkeiden aineiden rinnalla. Asiassa pitää olla humaani ja antaa ihmiselle mahdollisuus valita vapaasti kieliopinnonsa kuten länsimaisissa demokraattisissa valtioissa.
Halusipa sen tunnustaa tai ei mutta maailma on globalisoitunut ja maantieteellisten fyysisten rajojen merkitys on jo erittäin vähäinen. Suomi tarvitsee todellisten maailman kielten osaajia. On totta, että joillekin pakkoruotsista on hyötyä mutta se ei todellakaan ole mikään argumentti sille, että muidenkin pitäisi sitä pakolla osata. Ihmiset ovat erillaisia ja heidän lahjansa ovat hyvinkin erillaisia. Läheskään kaikki eivät ole kielellisesti niin lahjakkaita, että selviytyisivät yli kahdesta vieraasta kielestä. Jos nämä kaksi vierasta kieltä sitten ovat yleisimmin ruotsi ja englanti on jotain mennyt kielipolitiikassa pahasti metsään.
On yksinkertaisesti kylmä fakta, että yhdenkin vieraan kielen hyvä osaaminen vie paljon aikaa ja oppimisresursseja, ellei ole todella lahjakas kielellisesti. Nimenomaan sanojen ulkoaopettelu vie paljon aikaa vaikka tosiasiassa ei mitenkään kehitä ihmisen henkistä potentiaalia esim. loogisen ajattelun suhteen. Jos suurin osa suomalaisista pakotetaan opiskelemaan turhaan yhden maailman marginaalikielistä, voidaan puhua käsittämättömän massiivisesta koulutukseen suunnattujen rajallisten resurssien törsäämisestä. Pakkoruotsi vie näin ollen tilaa muilta kouluaineilta. Ja kielenä se vie tätä tilaa vieläpä hälyttävässä määrin paljon.
Pakkoruotsia ei voi rinnastaa esimerkiksi matematiikkaan, biologiaan, fysiikkaan, kemiaan, äidinkieleen etc. Nämä aineet kun ovat ns. universaaleja oppiaineita, jotka täyttävät globaalisti analysoituna yleissivistyksen kriteerit ja sen takia kuuluvatkin kaikkien maiden opetussuunnitelmiin. Jos joku pakkoruotsittaja sanoo, ettei noilla tiedoilla tee mitään elävässä elämässä niin se väite on kyllä niin tuubista kuin ylipäätänsä voi. Universaalit oppiaineet auttavat erittäin suuressa määrin ymmärtämään maailmaamme ja kehittämään loogista päättelykykyämme. Tästä voimmekin päätelle, että pakkoruotsittaja ei yleensäkään uskalla tai osaa ajatella itsenäisesti eikä uskalla tai osaa soveltaa universaalien oppiaineiden tietoja oikeassa elämässä. Ja se on oma kämmi se. Ei ole mikään argumentti, että jos pakkoruotsin kannattaja ei olisi oppinut ruotsia häneltä olisi jäänyt saamatta hyvä duuni. Tämä tämmöinen vain osoittaa sen, ettei pakkoruotsittaja osaa tehdä elämässään juuri minkäänlaisia päätöksiä ja se sellainen on omaa idioottimaisuutta eikä mikään argumentti pakkoruotsin puolesta.
Ruotsalaiset - voisi sanoa luonnollisestikin - puhuvat erinomaista englantia ja suomalaisetkin osaavat hyvin englantia. Miksi siis pakko opettaa maailman mittakaavassa marginaalikieltä ruotsia, jota tutkimusten mukaan ei edes osata kovin hyvin Suomessa, jos voimme ruotsalaisten kanssa käyttää puolueetonta ja hyvin osattua englantia. Pakkoruotsi on suuri kansantaloudellinen haitta, todellinen sosiaalinen tilaus on hyvin pieni.
VÄITE 2: 'Ruotsinkieli on yleissivistystä'
+ kaiken maailman variaatiot
VASTAUS:
Pakkoruotsi ei täytä yleissivistyksen kriteereitä. Esimerkiksi kansainvälinen englantilainen geenitutkija ei voi olla sivistymätön, koska ei osaa ruotsia. Väite 2 onkin vain RKP:n ja muiden pakkoruotsittajien propagandan tuottama surkea näennäisargumentti, joka ei kestä tippaakaan tarkempaa analyysia.
Ihminen voi todellakin hyvin olla sivistynyt vain suomenkielellä. On selvää, ettei kukaan ihminen voi osata kaikkia maailman kieliä mutta voi taidokkaiden kääntäjien ja tulkkien avulla uppoutua esimerkiksi Alexander Dumas'n, Fedor Dostojevskyn, Leo Tolstoin, Johan Wolfgang von Goethen, James Joycen etc. käsittämättömän hienojen ja kulttuurillisesti mittaamattoman arvokkaiden kirjallisten teosten pariin ihan suomenkielellä. Mainittakoon, että Aleksis Kiven aikoina ruotsalaiset siirtomaaisännät harjoittivat sellaista rasistista apartheidia, ettei Suomessa voinut saada koulutustaan suomeksi, koska hurrit - joiden jälkeläisiä suomenruotsalaisetkin ovat - pitivät suomenkieltä ja suomenkielisiä alempiarvoisina Axel Olof Freudenthalin johdolla.
Pakkoruotsittajien "ruotsinkielisen humaanisen yleissivistyksen" joukosta kumpuaa sairaalloisen narsistinen ja rasistinen kanta suomenkielisiin ja suomenkieleen. Tätä ei voi olla yhdistämättä tapaukseen joka versoo kieltämättä turhan samanlaisia piirteitä: Englannissa aikoinaan puhuttiin hovissa vain ranskaa sillä englanti oli rahvaan kieli ja ranska sivistyneen eliitin. Kuten tiedämme oli ruotsinkieliset aikoinaan suomen eliitti, sillä rasistisesti koulutuksen sai niinä aikoina vain ruotsiksi eli käytännössä vain ruotsinkieliset.
Ote Erkki Pihkalan puheenvuorosta Yliopisto-lehteen 10/1997
"Miksei kaksikielisyys suomen suhteen ole rikkaus Ruotsissa, onhan siellä suomenkielinen vähemmistö eikä pyrkimystä puhua suomea suomenkielisten kanssa ole? Vaatimus ruotsin kielestä pohjoismaisen yhteistyön pakollisena välineenä on varmin keino karkottaa suomenkielisiä pohjoismaisesta yhteistyöstä.
Useiden suomenkielisten pakkoruotsin hyväksynnässä on samankaltaista pyrkimystä pönkittää yläluokan asemaa kuin latinalla aikanaan mannermaalla ja/tai Oxfordin englannilla on luokkaerottelijana Englannissa. Tämänkaltaisten kieliopintojen liturgisen, paljon aikaavievän ja hyödyttömän luonteen, mutta myös yhteiskunnallisen nokkimajärjestyksen ylläpitäjänä osoitti institutionaalisen kansantaloustieteen perustaja Thorstein Veblen jo 1800-luvun lopussa klassisessa teoksessaan The Theory of Leisure Class (viimeinen luku). Tässä mielessä entisen suomenruotsalaisen yläluokan, pakkoruotsin ylläpitäjien ja nykypäivän välillä on selvä yhteys."
Vaikka se tekisi pakkoruotsittajilla kuinka kipeää tahansa niin ihmiset osaavat valita ne kielet, joilla heille on arvoa. Englanti kielenä on täysin vapaavalintainen mutta yllättäen kuitenkin opiskelluin vieras kieli. Ruotsin kielen todellinen tarve Suomessa nähdään kun pakkoruotsi vaapaaehtoistetaan englannin tavoin. Ei tarvitse olla kovin fiksu tajutakseen, että pahemmin mitään tarvetta ei ole. Ensinnäkin melkein kaikki suomenruotsalaiset osaavat puhua erinomaista suomea, mikä ei sinäänsä ole mikään ihme kun suomen puhuminen Suomessa ei ole keneltäkään suomalaiselta liikaa vaadittu. Jos suomenruotsalainen pytää palvelemaan ruotsiksi vaikka osaa erittäin hyvin ruotsia, on siinä kyse mahdollisesti suomenruotsalaisen sairaalloisesta hoitoa vaativasta narsismista ja hänen perseensä nuolemisesta. Kenenkään itsenäisesti ajattelevan ja itseään kunnioittavan suomenkielisen ei pidä tähän alistua vaan puhua suomenruotsalaisille suomea (Suomen poliisit ovat näyttäneet, mitä todella on SELKÄRANKA, eivätkä alistuneet heitä alentaviin naurettaviin pakkoruotsivaatimuksiin). Jos suomenruotsalainen haluaa palvelua ruotsiksi niin menköön vaikka Ruotsiin. Tätähän he eivät tosin tee, koska Ruotsissa heillä ei olisi samanlaisia privilegioita (esim. yliopistoiden/korkeakoulujen ruotsinkieliset kielikiintiöt) kuin Suomessa. Toisekseen suomenruotsalaiset ovat asettuneet asumaan omille valtaamilleen seuduille, jotka ovat lähinnä rannikot ja Ahvenanmaa. Näissä paikoissa on suomenkielinen erittäin uhanalainen harvinaisuus. Suomenruotsalaisten alueilla kun ei suomenkielisiä haluta, suomea kuule ja suomenkieltä saatetaan jopa vihata. Suurimmassa osassa maata siis ruotsinkieltä kuulee harvoin ja vaikka kuulisikin ei se ole mikään peruste pakkoruotsille.
VÄITE 3: 'Ruotsinkieli on rikkaus'
+ täysin käsittämättömät variaatiot
VASTAUS:
Tämän kuulee varsinkin suomenruotsalaisten pakkoruotsittajien suusta. Ruotsinkieli kun on rikkaus mutta suomi ei. Suomenruotsalaiset enimmäkseen omilla valtaamillaan alueillaa, joilla suomea ei pahemmin kuule, suomenkielisiä ei asumaan haluta ja joiden kouluissa on jopa kielletty suomenkielen puhuminen. Eli Ruotsinkieli on rikkaus mutta suomenkieli ei. Viittaan jo aikaisemmin mainitsemaani englantiin, jossa aikoinaan hovi puhui ranskaa, olihan englanti sivistymättömän rahvaan kieli.
Kansainvälisissä oppimistuloksia mittaavassa PISA-testissä suomi oli maailman kärkimaa. Se ei sinänsä olisi todistanut mitään vaikka RUotsi olikin Suomen takana mutta kun suomenruotsalaisetkin olivat selvästi suomenkielisten takana ko. testissä. Kuinka ylivoimainen Suomi olisikaan ollut ilman näitä 'rikasta' ruotsinkieltä puhuvia suomenruotsalaisia. On erittäin perusteltua kysyä missä se pakkoruotsin rikkaus muka näkyy.
Oikeassa elämässä mikä tahansa kieli on rikkaus, myös ruotsi. Länsimaiseen demokraattiseen sivistysvaltioon kuuluu kuitenkin kieliopintojen vapaavalintaisuus tietenkin tarjonnan mukaan. Saa siis itse valita mikä on itselleen rikkainta. Ja todellakin omat lahjansa tietävä ihminen tähän parhaiten pystyy (eikä esim. joku Åbo Academin ikuinen opiskelija).
Fakta on, ettei koululainen pysty keskittymään kovin moneen aikaa vievään vieraaseen kieleen kerrallaan. Jos näiden joukossa on pakkoruotsi se kyllä pois sulkee auttamattomasti tilaa tärkeiltä maailman kieliltä kuten saksa, ranska, espanja etc. Pakkoruotsittajat eivät pysty humaanisti ajattelemaan niitä ihmisiä, jotka ovat eivät esimerkiksi ole kielellisesti lahjakkaita vaikka tosi fiksuja muuten olisivatkin. Pakkoruotsittajilta puuttuu ilmeisesti kokonaan kyky asettua toisen ihmisen asemaan.
Tästä on historia osuudessa enemmänkin mutta aikoinaan pakkoruotsi-idea lainattiin jo edesmenneeltä DDR:ltä, jossa oli pakkovenäjä. DDR:n piti kouluttaa kielitaitoisia vakoojia KGB:lle ja Suomen halpaa ja kielitaitoista työvoimaa Ruotsiin. Eli tällaista tämä 'rikkaus' ruotsiksi todellisuudessa oli.
VÄITE 4: 'Ruotsin opetteleminen on suomalaisille tärkeää, jotta he oppisivat sitten helpommin muita kieliä, esimerkiksi saksaa, jonka kielioppi on hyvin lähellä ruotsia'
+ variaatioineen
VASTAUS:
Tämä on absurdia, aivan kuin ihminen ei voisi oppia saksaa osaamatta ruotsia. Jos se ruotsi kerran on niin helppo kieli, niin mitä vastenmielistä pakkoruotsittajille on siinä, että ihminen opiskeelee ensin saksan ja sitten jos todellinen tarve tulee ruotsin. Ja miksi tämä ei voisi muka toimia toisin päin: jos osaa ensin saksan niin saman logiikan mukaan ruotsikin on helpompaa. Eli taas päästään siihen lähtökohtaan, että ruotsi on avain sivistykseen. Vaikea jotenkin ymmärtää sitten sitä, että esimerkiksi englannin, ranska ja saksan sivistyneistö ja älymystö ei osaa ruotsia. Tämä olisikin epäloogista. Tätäkö siis on pakkoruotsittajien logiikka.
Halusivat pakkoruotsittajat sitä tai eivät; maantieteellisten fyysisten rajojen merkitys on vähentynyt merkittävästi EU:n ja tietoyhteiskunnan kehittymisen myötä. Pakkoruotsittaja usein vetoaa, että esim. Saksa populaatioineen ei ole tullut Suomea yhtään lähemmäksi, eikä saksan kielen merkitys ole siksi muka ruotsia suurempi. Samalla he unohtavat sen faktan, ettei kielipolittisessa keskustelussa mittailla kilometrejä vaan kielen yleismaailmallista tärkeyttä ja maailman realiteetteja. Pakkoruotsittajien kilometri-(tai maili...)-logiikan mukaan englanti olisi vielä vähemmän tärkeämpi kieli kuin saksa jolloin heidän kielten tärkeysjärjestys olisi seuraava: ruotsi, saksa, englanti. Tämä on heidän oma käsittämätön fantasiansa. Ja missähän tässä listalla suomi on. En ihmettelisi vaikka sitä ei löytyisi ollenkaan. Jos Englannissa aikoinaan englanti oli rahvaan kieli hovin ranskankielisen eliitin mielestä, niin Suomessa se näyttäisi olevan joidenkin narsistisen suomenruotsalaistwen ruotsinkielisten vähemmistön (heidän omasta mielestään siis yläluokan tai eliitin) mielestä suomi.
Sitä ei pakkoruotsittajakaan voi kieltää, että englanninkielestä on suunnattomasti hyötyä eri ohjelmointikieliä opiskeltaessa ja yleisesti muutenkin tietokoneiden kanssa. Suomi on korkealle kehittynyt teknologian huippumaa ja tietoyhteiskunta mutta sitä pakkoruotsittaja ei ymmärrä, että tällöin maantieteellisillä fyysisillä rajoilla ei ole merkitystä kielipoliittisissa kysymyksissä. Pakkoruotsittaja haluaa suomenkielisen sellaiseen ammattiin, jossa pitää nuoleskella suomenruotsalaisten perseitä, vaikka he aivan hyvin suomea osaisivatkin. Ikäänkuin muut englanninkieltä vaativat insinöörin tai tietotekniikkaan liittyvät ammatit olisivat mitä suurinta syntiä suomenkielisille. Ikäänkuin näihin ei suomenkielinen saisi hakeutua. ikään kuin Suomessa ei saisi elää onnellista elämää ilman ruotsinkielen osaamista ja suomenruotsalaisten perseiden nuoleskelua.
Vaikka suomenruotsalaiset asuvatkin maassamme, julkaisevat ruotsinkielisiä lehtiä ja harjoittavat jonkinmoista kulttuurillista elämää, on se vain näennäisargumentti pakkoruotsin puolesta. Pakkoruotsittajat vähättelevät suomenkielistä kulttuurillisia ja sivistyksellisiä saavutuksia ilmeisen narsistisia kun ovat. Miksi suomenkielisen pitäisi sivistää itseään ruotsiksi? Miksi suomenkielinen ei voi tehdä sitä äidinkielellään kuten ruotsinkieliset. Tässä pääsemme taas lähtöpisteeseen: pakkoruotsittajan mukaan vain ruotsinkielinen on sivistynyt ja vain ruotsinkielellä voi sivistää itseään. En tiedä mitä helvettoa pakkoruotsittaja meinaa mutta tuo logiikan mukaan kaikki maailman kirjallisuus pitäisi lukea ruotsiksi ja jos sen tekisi suomeksi olisi ilmeisesti jokin barbaari, joka olisi syytä teloittaa tms. Pakkoruotsittajan mielestä ihminen ei siis saa sivistää itseään esim. ranskaksi tai saksaksi; jos ruotsin jättää pois on automaattisesti hurrivihaaja ja sivistymätön moukka. Pakkoruotsittajan on erittäin vaikea ymmärtää sitä, että jos ihminen ei halua ruotsinkieltä, niin sitten hän ei sitä halua. Englanti on vapaaehtoinen kieli ja kas kummaa miksihän sitä halutaan opiskella. Johtusikohan se siitä, että sitä halutaan osata ja se koetaan tärkeäksi. Jos suomenkielinen ei koe ruotsinkieltä, suomenruotsalaisten ruotsinkielisiä julkaisuja ja ruotsinkielistä suomenruotsalaisten kulttuuria itselleen tärkeäksi niin näin se vain on ja siihen on omat syynsä. Pakkoruotsilla ei tilanne varmasti parane yhtään, kukaan ihminen ei ole niin tyhmä, ettei huomaisi sen vain tekohengittävän keinotekoisesti valmistettua ruotsinkielen tarvetta Suomessa.
Fakta on, että ruotsinkieltä ei kovin hyvin Suomessa äidinkielenään suomea puhuvat osaa, tai eivät vain halua osata. Kaikella on tarkoituksensa. Pakkoruotsi ei auta ketään tai mitään ja luo vain pahoja antipatioita suomenruotsalaisia kohtaan. Tämä ei liene pakkoruotsin tarkoitus. Taloustutkimus Oy on teettänyt Suomen gallupilla useita mielipidemittauksia pakkoruotsista. Pakkoruotsin vastustus on niiden mukaan 66-72%:a. On siis aika selvää, että sama määrä ei ruotsia halua osata, eikä osaakaan muuta kuin minimimäärän. Tämä on juuri sitä koulutukseen suunnattujen rajallisten resurssien tuhlausta. Mitä Suomi voittaisikaan, jos sama joukko pääsisi nauttimaan länsimaisen demokraattisen valtion tapaan kieliopintojen vapaavalintaisuudesta. Ei ainakaan häviäisi mitään. Pakkoruotsi vapauttaisi Suomen Ruotsin vallan ajalta jääneeltä reliikiltä.
VÄITE 5: 'Ruotsi on helppo kieli'
VASTAUS:
No jos se sitä on, niin miksipä sitä ei oppisi helposti myös vanhemmalla iällä, jos nyt muka sattuu tarvitsemaan. Fakta on, että suurin osa suomenkielisistä ei kertakaikkiaan tee pakkoruotsilla elämässään yhtään mitään. (Nyt taas pakkoruotsittaja yrittää verrata pakkomatematiikan derivointeihin ja integrointeihin että niillä ei tee mitään, no ei kai teekkään jos ei älyä niiden mahdollisuuksia ja tajua mihin kaikkeen niitä voidaankaan käyttää, niillä todellakin tekee elävässä elämässä vaikka mitä mahdollista, toisekseen niiden osaaminen mielletään maailmalla yleissivistykseksi, ruotsilla et paljon brassaile.) Ja kyllä turhaan kieleen hukattu aika on paljon pahempi kuin 'turhaan' yleismaailmallisesti miellettyyn yleissivistävään aineeseen kuten matematiikka tai vaikkapa biologia. Miksihän näitä 'turhia' aineita opiskellaan kaikissa maailman kouluissa mutta pakkoruotsia vain Suomessa.
Ruotsinkielen todellinen tarve suomenkielisille kun on todellisuudessa erittäin vähäinen. Niin kauan kuin suomenruotsalaiset asuvat omilla alueillaan, joille suomenkielisiä ei haluta, joissa suomea ei puhuta ja jossa suomenkielisiä ei pahemmin ole. Pakkoruotsittajan mielestä pakkoruotsi siis siksi, että suomenkielinen voi tulla ummikkoruotsinkieliselle alueelle (jossa suomenkieli on siis pahasta eli kaksikielisyys näyttäisi olevan rikkaus vain suomea äidinkielenään puhuville mutta ei suomenruotsalaisille joiden alueilla pelkkä ruotsinkieli on rikkaus eikä suomea siis mielellään saa puhua) nuolemaan suomenruotsalaisten perseitä.
VÄITE 6: 'Kansakunnan yhtenäisyys edellyttää, että osataan molempia kotimaisia'
VASTAUS:
Mielenkiintoista kuinka kaksikielisyys on rikkautta vain suomea äidinkielenään puhuville mutta suomenruotsalaisille (jota ovat siis sijoittuneet asumaan lähinnä omille alueilleen, johon suomenkielisiä ei haluta, eli rannikot ja Ahvenanmaa) vain ruotsinkieli on rikkautta ja suomenkieli syntiä. Mielenkiintoista kuinka suomenruotsalaiset haluavat tätä yhtenäisyyttä vaalia kun kieltävät vielä suomenkielen puhumisen ruotsinkielisistä kouluista. Ainakaan suomenruotsalaiset eivät näytä haluavan olla kovin yhtenäisiä suomenkielisten kanssa vaan kenen...
Ja sepäs sitä yhteinäisyyttä vielä vahvistaakin, että keskim. 67%:a Suomen populaatiosta haluaa poistaa pakkoruotsin. Mitenkäs jos tehtäisiin kuten länsimaisissa demokraattisissa valtioissa, joissa vähemmistö opettelee enemmistön kielen näyttäisi kansakunnan yhtenäisyys näissä maissa toimivan huomattavasti paremmin kuin Suomessa, jossa pakkoruotsi aiheuttaa komplikaatioita suomenruotsalaisten ja suomenkielisten välille. Vaikka toisaalta onkohan tämä pakkoruotsin todellinen tarkoitus...? Lisää tästä historia osuudessa.
Haluaisin kuulla myös argumentit siitä miten kansakunnan yhteinäisyyden turvaa se, ettei Ahvenanmaalaisten tarvitse osata suomea tai mennä edes armeijaan. Samat argumentit toimivat nimittäin myös suomenkielisten puolesta pakkoruotsia vastaan. Jotenkin vaan haiskahtaa, että maamme ruotsinkielinen vähemmistö pitää todellisena isänmaanaan Ruotsia.
VÄITE 7: 'Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia. Historiallisista syistä suomalaiset ovat jonkin verran ruotsalaisia'
VASTAUS:
On totta, että Suomella on suhteellisen pitkä ja erittäin kivulias historia Ruotsin siirtomaavaltana. Suomea ristiretketettiin oikein olan takaa, eli ruotsalaiset joukkotuhosivat suomenkielistä väestöä. Ei ollut oikeutta uskon vapauteen eikä tänään vieläkään kielivapauteen. Lisäksi ruotsinkieliset mm. Axel Olof Freudenthalin johdolla opettivat, että Suomen kansa on alempaa rotua. Lisäksi koulutuksen saattoi saada Ruotsin siirtomaavallan aikaan vain latinaksi ja ruotsiksi Suomessa. Siis erittäin 'hieno' historia; olisimmekohan koskaan saaneet itsenäistyä Ruotsin vallan alaisena...? Itseasiassa vasta Venäjän vallan aikana korkeakoulutus alkoi aueta suomenkielisille ja arvaatte varmaan kuin ruotsinkielinen Suomessa asuva vähemmistö tätä vastusti. Eli olemmeko muka jotain velkaa Ruotsille ja ruotsinkielelle tästä yhteisestä 'hienosta' historiasta?!
Mutta on irrelevanttia pakkoruotsi-kysymyksen kanssa mitä joskus Ruotsin siirtomaavallan aikana tapahtui. Nyt on nyt ja kielipolitiikka pitäisi olla tämän päivän tarpeiden ja realiteettien mukaista eikä mitään reliikki pakkoruotsia.
VÄITE 8: 'Ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi suomalaisten on osattava jonkin verran ruotsia. Tämä on ratkaistu kätevästi velvoittamalla kaikki koululaiset opettelemaan ruotsia'
VASTAUS:
Jos tämä on argumentti pakkoruotsin puolesta, niin sitten laissa on paha virhe, joka on korjattava. Fakta on myös, että 67%:a kansasta haluaa pakkoruotsin pois. Jos suomenruotsalaisten on pakko saada palvelunsa narsistisesti ruotsiksi, vaikka suomea erittäin hyvin suurin osa osaa (tämä on realiteetti; Suomessa pitää osata suomea, pakkoruotsi ei ole realiteetti), niin todellakin olisi fiksumpaa, että ruotsinkielen opiskelu vapaaehtoistettaisiin ja sitä saisi tietenkin opiskella ne, jotka asiassa ovat oikeasti motivoituneita. Näin saataisiin myös ruotsinkielisten palvelujen laatu paranemaan kun ko. palveluissa olisi (tässä onkin se outo asia pakkoruotsittajien argumenteissa, suomenruotsalaista kun ei ilmeisesti voi jonkun kirjoittamattoman rotusäännön mukaan palvella toinen suomenruotsalainen, jolloin molemmat osaisivat ruotsia!!! Suomenruotsalaisten palvelemiseen sopii vain alempiarvoinen suomenkielinen!!! Varsinaisen oudoksi asian tekee se, että suomenruotsalaiset ovat keskittyneet asumaan omile alueilleen, Ahvenanmaa ja rannikot, joihin ei suomenkielisiä eikä suomenkieltä muuten kuin 'palvelumielessä' haluta!!!) motivoituneita ruotsinkielen osaajia. Mikä oikeasti edes onkaan näiden ruotsinkielisten palvelujen tarve täysin suomenkielisillä alueilla, kun ruotsinkieliset ovat asettuneet asumaan omille alueillensa?! Ei voi kun ihmetellä tätä epäloogisen päättelyn ketjua.
ihminen osaa kyllä päättää mitä aineita ja varsinkin kieliä hän tarvitsee elämässään ja todellakin hänellä on oikeus valita mihin töihin haluaa ja haluaako tarvitseeko käyttää siinä ruotsia. Pakkoruotsittajien on opittava hiukan suvaitsevaisuutta.
Suomen pitäisi ottaa mallia erikielisten palveluiden järjestämisestä Sveitsistä, jossa on neljä kansalliskieltä. Kuten Suomessa niin Svetsissäkin kielelliset vähemmistöt ovat asettuneet asumaan alueellisesti. Suomessa suomenruotsalaiset siis Ahvenanmaalle, ja rannikoille ja näille alueille on suomenkielisen miltei mahdoton päästä asumaan, eli käytännössä suomea ei näillä alueilla pahemmin kuule eikä halutakaan kuulla (suomenruotsalaista suvaitsevaisuutta kas...). Sveitsissä myös palvelut ovat luonnollisesti ja fiksusti sijoitettu alueellisesti. Näin ollen koulutukseen suunnatuen resurssien törsäämistä minimoidaan. Pakkoruotsittajien logiikan mukaan Sveitsiläisten pitäisi opetella pakolla kaikki NELJÄ kansalliskieltä. Mihin muihin kouluaineisiin suurimmalla osalla aikaa sitten muka jää?
Kuinka paljon sitten suomenkielisiä pakkoruotsin osaajia tarvitaan, jotta 5%:n suomenruotsalaisten ruotsinkieliset palvelut turvataan ruotsinkieliellä. Oletataan vielä tässä hypoteesissa se, ettei suomenruotsalainen alennu palvelemaan toista suomenruotsalaista vaan tehtävään on ehdottomasti saatava alempirotuinen suomenkielinen. Sanotaan hyvällä omallatunnolla, että ehdoton maksimimäärä on korkeintaan tuo sama 5%:a suomenkielisiä koko suomen populaatioista. Voidaan laskea yksinkertaisella matematiikalla mikä tämä osuus olisi suomenkielisistä jos suomenkielisiä on n. 92%:a: 5/0.92 = n. 5,4%:a. Eli vain 5,4%:n pitäisi tässä hypoteettisessa tapauksessa osata ruotsinkieltä! Vain 5,4%:a! Nyt tämä luku on epädemokraattisesti 100%:a!!! Todellisuudessa siis paljonkin pienempi kun suomenruotsalaiset opettelevat palvelemaan toisiaan ruotsinkielellä! Tämä on sitä koulutukseen suunnattujen rajallisten resurssien hukkaamista. Herregod!
Jos ruotsinkielen opinnot keskitettäisiin alueellisesti ja ammattikunnitain eli niille, jotka ruotsia tarvitsisivat, saisivat kustannukset kohota jopa yli 10 kertaisesti (!!!) ja vieläkään ei päästäisi lähellekään pakkoruotsin kustannuksia! Kuulkaas kansalaiset, tämä on sitä koulutkseen suunnattujen rajallisten resurssien todellista tuhlaamista, jonka pakkoruotsi aiheuttaa. Voi vaan kysyä kuinka paljon koko viralliseen 'kaksikielisyyteen' hukkuu rahaa...
VÄITE 9: 'Minulle on ollut ruotsin kielen osaamisesta hyötyä. Kyllä ruotsin kieli kannattaa pitää pakollisena'
VASTAUS:
Joo niin varmaan sinulle mutta länsimaisissa demokraattisissa valtioissa ihminen saa itse päättää onko siitä asiasta myös hänelle mitään hyötyä. Tämä onkin tyypillinen narsistisen pakkoruotsin kannattajan näennäisargumentti, joka on syytä jättää ilman suurempia kommentointeja. Pakkoruotsittaja pitää itseään selvästi ko. lauseen esitettyään itseään, jonkinlaisena auktoriteettina ja muita väittelijöitä ylempänä olentona, todennäköisesti jonkinlaisena jumalana. Psykologiassa tätä kutsutaan näennäisargumentiksi, jossa vedotaan auktoriteettiin ja hupaisaa tässä on se, että tämä auktoriteetti on pakkoruotsittaja itse. Syntyy myös eräänlainen kehäpäätelmä, joka sekin on näennäisargumentti. Mistä tahansa voi olla jollekin hyötyä mutta ei se silti ole mikään peruste pakollisuudelle. Englanti on vapaaehtoista mutta siitä on varmasti todella monelle myös hyötyä, miksei se siis ole pakollinen. Pakkoruotsittaja viestittää ko. lauseella, että hän tietää ihmistä ja ihmisen lahjoja tuntematta mikä ihmiselle on tärkeätä ja pakollista osata mutta tietenkään tämä ei pakkoruotsittajan narsistisessa maailmassa voi toimia toisin päin.
Väite 9 kuluu kuitenkin pakkoruotsittajan suusta kuitenkin harvoin. Jos näin kuitenkin käy kannattaa käyttää ajatussuppiloa ja kysyä esimerkiksi: "Pakkoruotsista on siis sinulle ollut hyötyä mutta millä logiikalla siitä on silloin myös kaikille muille enemmän hyötyä kuin haittaa?" tai "Millä tavalla koet että oma empiirinen kokemuksesi todistaa pakkoruotsin hyödyn myös kaikille muille?" etc. tai jollain mulla tyylikkäällä tavalla, jossa kyseenalaistetaan tämä tutkimus, jossa on ollut mukana vain henkilö itse (myös koko tutkimuksen puolueellisuutta on syytä epäillä kun siinä on ollu mukana vain yksi henkilö, joka sitten käyttää ko. tutkimusta omana argumenttinaan!!!). Tuollaiset tutkimukset eivät tiedemaailmassa saa kovin objektiivista leimaa kanteensa.
Täytyy myös muistaa, että pakkoruotsittaja on hyvin itsekäs tuhotessaan kielellisesti heikkolahjaisten mahdollisuudet opiskella jotain todellista maailman kieltä, jolle on globaalisti kysyntää ja tarvetta.
VÄITE 10: 'Ruotsi on Suomen toinen kansalliskieli. Ruotsin kieli on osa suomalaista identiteettiä'
VASTAUS:
Perustuslaissa kyllä lukee, että ruotsi on Suomen kansalliskieli mutta se on irrelevanttia pakkoruotsin kielipoliittisen kysymyksen kannalta eikä ota huomioon suunnattomia kansantaloudellisia haittoja, joita pakkoruotsi aiheuttaa. Jos 'kansalliskieli' status on peruste pakkoruotsittajan mielestä pakkoruotsille täytyy silloin myös tätä virheellistä lakia muuttaa. Yksinkertaista. Suomenkielisten suomalaisten elämä ei muuttuisi yhtään mitenkään paitsi ehkä muistuttamaan enemmän länsimaista demokratiaa, jossa on kieliopinnoissa valinnanvapaus.
Kyllä sen perustuslain mukaan myös suomi on Suomen kansalliskieli. Käytetään samaa 'logiikkaa' kuin pakkoruotsittajat mutta käänteisenä ja sanotaan, että tämä on peruste pakkoruotsin poistamiselle kun suomi kerran on Suomen kansalliskieli!
On totta, että Ruotsin siirtomaavallan aikaan suomenkielisten identiteetti yritettiin hävittää ja kaikki koulutus Suomessa oli vain ruotsiksi tai latinaksi. Tällöin on täysin luonnollista, että sen aikainen kirjallisuus oli vain ruotsinkielellä kirjoitettu. Mutta todellisten suomalaisten identiteettiin kuului silti suomen- eikä ruotsinkieli.
On mielenkiintoista miten talvisodan sotaveteraanimme eivät olisi identiteetiltään suomalaisia, kun suurin osa heistä ei osaa ruotsia. Pakkoruotsittaja siis todistaa tällä todellisen isänmaansa: Ruotsin. Jos sotaveteraanimme eivät ole identiteetiltään suomalaisia niin ketkä sitten muka?! Herrajumala minkälaisen emävaleen pakkoruotsittaja on keksinytkään. Ruotsinkieltä ei todellakaan ole suomalaisten identiteetti pakkoruotsin tai edes sen takia, että pakkoruotsittaja niin valehtelee. Kaikki tämä todistaa pakkoruotsittajan epäisänmaallisuuden ja narsistisuuden. Voidaan itse päättää mikä kuuluu suomalaisten identiteettiin ja pitää sitä sitten argumenttina. Pakkoruotsittaja ikään kuin rakentaa keinotekoisesti itse omat määritelmänsä suomalaisista ja käyttää sitten tätä absoluuttisena totuutena ja omana argumenttina! Ehkä ruotsinkieli on osa suomenruotsalaisten identiteettiä mutta fakta on, että ei 92%:n äidinkielenään suomea puhuvan!
Jos suomenruotsalaiset ovat todella osa yhteistä kansaamme miksi he ovat hakeutuneet asumaan alueellisesti yhdessä vain toisten suomenruotsalaisten kanssa Ahvenenmaalle ja rannikoille, alueille joille suomenkielisiä ei haluta, suomen kieltä ei puhuta ja joiden kouluissa on jopa kielletty suomenkielen puhuminen. Mitähän yhtenäistymistä se on. Ehkä se on sitä kuuluisaa suomenruotsalaista 'suvaitsevaisuutta': suomenkieli on pahasta ja alhaisemman rodun kieli, joka ei missään nimessä ole rikkaus verrattuna ruotsinkieleen.
VÄITE 11: 'Koska ruotsin kieli on maamme toinen virallinen kieli, sitä on toki suomalaisten osattava'
Ensinnäkin perustuslaissa lukee niin ruotsinkielen kuin suomenkielen kohdalla status 'kansalliskieli'. Laissa on myös määritelty oikeus käyttää jompaa kumpaa kansalliskieltä virallisissa yhteyksissä. Tässä onkin laissa selvä virhe ja se pitäisi korjata kielipalveluiden keskittämistä alueellisesti aivan kuten suomenruotsalaiset ovat Suomeen asettuneet asumaan: omille alueilleen (joissa ei sallita suomenkielisiä ja suomenkieltä). Koko laki sotiikin EY:n direktiiviä 2000/43 vastaan. Laki pitäis siis korjata vastaamaan realiteetteja niin, että ruotsinkieliset palvelut olisi turvattava vain jos kunnan populaatiosta yli 8%:a on ruotsinkielisiä. Samaten ruotsinkielisetkin voisivat tuntea olonsa helpottuneeksi nykyään harjoittamastaan rasismista suomenkielisiä kohtaan ja annettava ruotsinkielisessä kunnassa palvelua vain jos suomenkielisten määrä ylittää 8%:a. Täysin suomenkielisissä kunnissa olisi siis palvelut resursseja tuhlaamattomasti vain suomeksi ja täysin ruotsinkielisissä kunnissa vain ruotsiksi. Solidaarista, demokraattista, resurssien fiksua kohdentamista ja EY:n direktiivin 2000/43 mukaista. Mutta tämähän malli ei suomenruotsalaisille ja pakkoruotsittajille sovi; suomenkielisen on palveltava suomenruotsalaisia, viis koulutukseen suunnattujen rajallisten resurssien törsäämisestä.
Väite 11 on siis näennäisargumentti pakkoruotsin puolesta, jossa viitataan lakiin joka on EY:n direktiivin 2000/43 saatika älyllisen ajattelun mukaan täysin virheellinen.
Suomeen riittää yksikin kansallis/virallinen kieli. Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Sveitsissä etc. on riittänyt yksi virallinen/kansalliskieli ja hyvin on pärjätty, jopa paremmin kuin Suomessa. Ja näissä maissa on jopa suhteellisesti (ja tietenkin lukumäärällisesti) isompia kielellisiä vähemmistöjä kuin Suomen 5%:n suomenruotsalaiset.
Ja tätä näennäisargumenttien listaa päivitetään sitä mukaa kun ehditään.
====================
Sitten löysin netistä täysin käsittämätöntä pakkoruotsipropagandaa. Sivun tekijäksi oli merkitty joku Jouko Heyno. (http://www.geocities.com/faolchu.geo/heyno-antiryyti.html)
Tässäpä kuitenkin hieman referoiden pääkohdat eli näennäisargumentit pakkoruotsin puolesta ja Stop Pakkoruotsi!:n vastineet: (sitaatit ovat siis herra Heynon sanoja)
Pakkoruotsi "reaalisesti lisää oppilaan valinnanmahdollisuuksia aikuisiällä".
VASTAUS:
Tietysti lisää, jos hakeutuu motivoituneena ammattiin, jossa ruotsinkielestä on hyötyä. Toki näin saa tehdäkin, jos haluaa mutta pakkoruotsin hyöty vs. haitat se ei perustele. Kirjoittaja näkee vain pakkoruotsin hyvät puolet unohtaen kuitenkin elävän elämän todelliset realiteetit. Kyllä pitkän matematiikankin valitseminen lukiossa reaalisesti huomattavasti lisää oppilaan valinnan mahdollisuuksia. Silti pitkä matematiikka ei ole pakollista vaan sen saa VAPAAEHTOISESTI valita! Samalla tavalla esimerkiksi ohjelmointikielten osaaminen lisää oppilaan reaalisia valinnan mahdollisuuksia ja onkin nyky tietoyhteiskunnassa erittäin tärkeä osaamisen alue. Silti yhdenkään ohjelmointikielen opettelu ei ole pakollista vaikka koulussa näitä on mahdollisuus valita. Tiedän, ettei kaikista tule koodareita, nokian insinöörejä, geenitutkijoita, lääkäreitä yms. mutta ei kaikista tule myöskään suomenruotsalaisten palvelijoita. Sitä paitsi kuinka suuri osa todella tarvitsee ruotsinkieltä, jos 5%:a suomalaisista on ruotsinkielisiä. Pakkoruotsittajan logiikan mukaan kaikkien on sitä osattava, jotta löytyisi todellinen jono tuuraajia suomenruotsalaisen yläluokan palvelemiseen. Muista ammateista siis viis, ne ovat tärkeimpiä, joissa ruotsia tarvitaan. Näin siis ajattelee pakkoruotsittaja. Todellisuudessa pakkoruotsittajan nämä "valinnan mahdollisuudet" siis ovat täysin näennäisiä, sillä pakkoruotsin osaaminen on itseisarvo, jolle ei vaihtoehtoja muka ole. Länsimaisten demokratioiden kieliopintojen vapaavalintaisuuksista pakkoruotsittajat eivät ole kuulleetkaan tai, jos ovat ne on ehdottomasti pahasta sillä pakkoruotsittaja tietää kaiken ja on ylempiarvoinen olento, suorastaan jumala, kieliopintojen vapaavalintaisuutta ja demokratiaa yleensäkin kannattaviin verrattuna.
Samalla tavalla täysin perusteettomasti voidaan sanoa, pakkoruotsin vähentävän mahdollisuuksia aikuisiällä. Perusteena se, että suurimmalle osalle oppilaista yli kahden vieraan kielen opiskelu tuottaa tutkitusti ongelmia ja on sitä paitsi aivan liikaa vaadittu ikään kuin koulu olisi kielikylpylä, jonka universaalien kaikissa maailman maissa opiskeltavien yleissivistävien aineiden opetus olisi unohdettu täysin. Pakkoruotsi siis syö näiden oppilaiden vieraan kielten valinnan vapautta ja siis vähentään valinnanmahdollisuuksia aikuisiällä kun tarvittaisiinkin jotain todellista maailman kieltä.
"Kuten olen aiemminkin todennut, kaiken yhteiskunnallisen älyllisen keskustelun lähtökohta on, että kulloinenkin status quo on aina määritelmällisesti hyvä".
Vuoteen 1994 aviovaimon sai Suomen lain mukaan väkisin maata. Oliko tämä "status quo siis määritelmällisesti hyvä", oliko se ajan hengen ja moraalikäsitysten mukainen? Ilmeisesti herra Heynon mielestä näin oli, koska se oli status quo: laissa ei ole virheitä, eikä niitä pidä ilmeisesti perustella vaikka kaiken järjen mukaan väärin olisivatkin. Herra Heyno käyttää tässä psykologiasta tutta näennäisargumenttia, joka tunnetaan parhaiten traditioargumenttina. Eli "koska näin on aina ollut niin kyllä sen nytkin täytyy olla hyvä". Tämä näennäisargumentti ei kuitenkaan ota huomioon ajan tuomia muutoksia, uusia tieteellisiä tutkimustuloksia tm. elämän nykyisellä hetkellä vallitsevia realiteetteja.
Herra Heyno käyttää lisäksi vielä yhtä psykologiasta tuttua manipulointikeinoa eli tässä tapauksessa näennäisargumenttia. Tämä näennäisargumentti tunnetaan nimellä "myrkytetty kaivo": 'yhteiskunnallisen älyllisen keskustelun lähtökohta'. Eli hänen lähtökohtansa on absoluuttinen totuus ja jokainen toista mieltä oleva on siis älyllisesti vajaa. Tai on ainakin niin kauan kunnes uskaltaa myrkytetystä kaivosta juoda. Mies itse määrittää siis "yhteiskunnallisen älyllisen keskustelun" säännöt ennen kuin keskustelu on ehtinyt alkaakaan! Näinhän ei todellisuudessa voi yhteiskunnallisessa älyllisessä keskustelussa tehdä vaan se täyttää manipuloinnin kriteerit.
"mikäli joku kansalainen tai ryhmä on tyytymätön tilanteeseen, heidän tulee kyetä perustelemaan muutosvaatimuksensa - esittää reaalinen vaihtoehto".
VASTAUS:
No eikö niin ole muka tehtykin, vai etkö kenties osaa lukea muiden kirjoituksia. Luetun ymmärtämisessä ongelmia?
Jo pelkästään EY:n direktiivit esittävät sinulle niitä 'reaalisia vaihtoehtoja' kielipolitiikan hoitamisesta, kielellisten palveluiden kohdentamisesta ja järjestämisestä. Ja tiedoksi vain, että suurimmassa osassa EU maita nämä ovatkin voimassa ja joissain huomattavan pitkään ja hyvin vieläpä toimivat. Siinä sinulle realiteettia ja käytännön kokeilua joka TOIMII!
"Ruotsinkielistä väestöä on ollut Suomeksi kutsutulla alueella niin kauan, kuin pystytään taaksepäin historiaa seuraamaan ja ylipäätään voidaan puhua kielestä nimeltä ruotsi"
VASTAUS:
Täysin irrelevanttia pakkoruotsin kannalta, satutko tietämään kuinka kauan suomenkielisiä on Suomen alueella ollut tai kenties saamelaisia. Vai ovatko nyt suomenkieliset ja saamelaiset sitä alempaa rotua, joiden kielelläkään ei ole paskanvertaa merkitystä.
Nyt on nyt ihan pienenä muistutuksena vaan, että tämä maa on Suomi, josta äidinkielenään suomea puhuu 92%:a. Suomenkieliset ovat siis aivan täysin eri asemassa kielipoliittisesti Suomessa kuin ruotsinkieliset. Jotain kielellisiä hahmotusongelmia kenties...?
"-- alaikäisillä koululaisilla ei ole valinnan tekemiseen mitään edellytyksiä - juuri siksi he ovat vielä koulussa."
Tässä herra Heyno yrittää taas käyttää näennäisargumenttia jota kutsutaan 'mustavalkomaalaamiseksi'. Siinä vaihtoehtoja annetaan tasan kaksi A ja B, osoitetaan A vääräksi, jolloin B:n täytyy olla oikein. Tämä onkin loogisesti pätevä niin kauan kun vaihtoehtoja on vain nämä kaksi. Herra Heynon argumentissa A on 'oppilas valitsee kaikki aineensa itse, mikään ei ole pakollista' ja B täten 'oppilas ei saa valita mitään ainetta itse'. Vähemmän fiksukin tajuaa, että on kysymykseen tulee useampikin vaihtoehto kuin A ja B, lisäksi huomataan, että herra Heyno yrittää länsimaisista demokraattisista valtioista tutun kieliopintojen valinnanvapauden sulauttamaan mukaan vaihtoehtoon A. Täysin naurettavaa propagandaa, jonka vähemmän fiksukin siis pystyy havaitsemaan. Kukaan ei ole puhunut mitään muidenkin universaalien globaalisti analysoituna yleissivistävien aineiden vapaaehtoistamisesta, eikä tietenkään pidäkään. Herra Heynon manipulointiyritys tukehtuu siis heti alkuunsa. Toisekseen minkäs tilastojen mukaan herra Heyno osoittaa 5%:n vähemmistökielen olevan tärkeämpää kuin oikeasti yleissivistävä matematiikka? Ja millä tavalla hän osoitta ruotsin olevan tärkeämpää suomalaisille. Pakkoruotsi poistaminen onkin vain yksi monista vaihtoehdoista. Fakta on, ettei sen poistaminen mitään muuttaisi kun ruotsia ei muutenkaan tutkimusten mukaan osata. Pelkkä virallinen perseen nuoleskelun mentaliteetti varmasti kyllä muuttuisi mutta koululaisten sivistyksen taso päinvastoin vain paranisi.
Käytetään pakkomatematiikan ja kaikkien sen hienouksien tärkeämmäksi todistamiseen herra Heynon omaa hienoa 'status quo' määritelmää: Matematiikkaa kun opetetaan kaikissa maailman kouluissa mutta pakkoruotsia vain Suomessa. Miksi siis kielivapauden kannattajien pitäisi todistaa yleisesti voimassa oleva tilanne oikeaksi, jos pakkoruotsittjankaan siihen ei tarvitse ryhtyä.
Jatketaan. koululaisten kielivalinnat tekevät sitä paitsi heidän vanhempansa. Kuten aiemmin niin monta kertaa sanottua englanti ei todistetusti ole pakollinen kieli mutta silti koululaiset sitä osaavat. Koska heidän vanhempansa kyllä tietävät realiteetit ja osaavat valita heille tärkeimmät kielet ym. valinnaisaineet. Pakkoruotsittaja ei voi hyväksyä tätä faktaa vaan yritettävä naamioida oppilaiden vanhempien joksikin aivan muuksi kuten herra Heyno yrittää - sokeasti ummistaen silmänsä faktoilta ja realiteeteilta.
"Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi. (Kauhulla odotankin esimerkiksi, miten käy elämässä niille nykyisissä muutamassa urheilulukiossamme opiskelevalle, joista ei tulekaan ammattiurheilijoita tai edes valmentajia, koska he eivät ole aivan kärkeä alallaan, ja jatkuvasti lisääntyvä koulutus tekee heistä tarpeettomia eikä heillä ole muuhun opiskeluun riittäviä perusvalmiuksia. Tietysti poliitikon "ura" on yksi mahdollisuus, mutta ei kai siinäkään kovin monelle ole tilaa.) Tässäkin suhteessa kaikki keskustelijat lienevät samaa mieltä."
VASTAUS:
Herra Heyno taas itse määrittelee säännöt ja lähtökohdat keskusteluun. Ensin hän käyttää sanaa 'perusvalmiudet' määrittelemättä sitä lainkaan. Japanissa nämä perusvalmiudet tarkoittavatkin mm. erittäin hyvää luonnontieteiden osaamista heillä kun ei ole suomenruotsalaista vähemmistöä. Suomessa tämä kaikki kääntyy herra Heynon mielestä päälaelleen pelkästään 5%:n suomenruotsalaisen vähemmistön vuoksi josta suurin osa osaa aivan hyvin suomea!
Kouluopetuksen tehtävä on myös mahdollistaa ihmisen kehittää omia vahvuuksiaankin. Valinnanvapaus opinnoissa kuuluukin yhtenä osana tähän länsimaisissa demokraattisissa valtioissa mutta herra Heyno on sellainen pakkoruotsittaja, jolle demokratia näyttää ilmeisesti olevan kirosana, ja humanismi ja ihmisten erillaiset lahjat uhka yhteiskunnalliselle suomenruotsalaisten palvelu mentaliteetille.
kommentoidaan lisää paloissa: "kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa".
No ei niin. Ihmisestä voi tulla vaikka nokian insinööri tms. mutta pitkä matematiikka ei silti ole pakollinen.
"resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi."
Pakkoruotsin poistaminen ei muuttaisi tätä opetussuunnitelmaa paljon paskaakaan. Sen sijaan ne opettajat, jotka opettavat yläasteilla ja lukioissa ranskaa ja saksaa tulisivat varmasti saamaan lisää opiskelijoita mutta tämä on suurin piirtein yhtä pieni ongelma järjestää kuin pakollisen englannin tunnit tai ylipäätänsä vuosittaisten tuntisuunnitelmien tekeminen. Ja resurssejakaan ei kuluisi varmasti yhtään enempää kun niitä pakkoruotsin poistamisen yhteydessä olisi huomattavasti vapautunut. On se kumma juttu miten näistä ongelmista ei muka selvittäisi Suomessa mutta Ruotsissa ja muissa EU maissa tämä ei tuota minkäänlaisia ongelmia.
Nuo herra Heynon urheilulukiojutut sen sijaan ovat täysin irrelevantteja pakkoruotsikysymyksen kanssa. Kenenkään ei ole urheilulukioihin edelleenkään pakko mennä mutta pakkoruotsia on kaikkien osattava. Lisäksi minä taas odotan kahulla sitä kuinka kauan koulutukseen suunnattuja rajallisia resursseja törsätään vain 5%:n tähden!
"Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea."
VASTAUS:
Niin kaikki suomalaisethan ovat ammatiltaan sairaanhoitajia ja kaikki heistä haluavat töihin Närpiöön nuolemaan suomenruotsalaisten perseitä (ja kaikki asuisivat lisäksi jyväskylässä). Miten taataan sitten muka, että Suomessa on tarpeeksi ammattitaitoisia ja motivoituneita insinöörejä, tietokoneohjelmoijia yms. No helvetissä ainakaan millään pakkoruotsilla! Jokaisella on todellakin oikeus valita herra Heynon logiikan mukaan myös ammattinsa ja haluaako suomenruotsalaisten perseitä nuoleskella. Ihan vain tiedoksi herra Heynolle, että ruotsinkielisiä on 5%:a suomalaisista. Tajuatko murto-osa. Eikö olisi fiksumpaa poistaa pakkoruotsi ja parantaa näin ruotsinkielisten palveluiden laatua kun niissä olisivat ruotsinkieltä motivoituneesti opiskelleet ihmiset (edelleenkään en ymmärrä sitä, miksi toinen suomenruotsalainen ei voi palvella toista suomenruotsalaista ruotsiksi mutta ilmeisesti se kuuluukin alempiarvoisille suomenkielisille). Pakkoruotsi vain lisää antipatioita suomenruotsalaisia kohtaan.
Herra Heynon hypoteesi oli vain yksittäinen esimerkki yksittäisestä ihmisestä. Se ei siis todista pakkoruotsin tarvetta yleisellä tasolla objektiivisesti mitenkään eikä vastaa yksittäisenä tapauksena yleisiä realiteetteja. Sen sijaan tietokoneohjemoijista, matematiikan osaajista, insinööreistä yms. on maassamme huutava pula ja herra Heyno puhuu vain jostain, yksittäisestä hypoteettisesta ruotsinkielisestä virasta Närpiössä. Kelpaako se todella jollekin argumentiksi pakkoruotsin puolesta?!
"Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito"
VASTAUS:
Vai on kansalliskielen osaaminen perustaito. Näin sanoo vain herra Heyno täysin perusteettomasti itse. Suomen laissa näin ei ainakaan lue. Se osa on siis siltä osin pakkoruotsittajan omia määritelmiä, jota hän pitää ensin ilman mitään kritiikkiä ja perusteluja objektiivisena absoluuttisena totuutena ja sitten omana hyvänä argumenttina pakkoruotsin puolesta.
Tämä jatkuva sairaanhoitajiin viittaminen todistaa pakkoruotsittajien todelliset ajatukset. Suomenkielisen pitää siis olla suomenruotsalaisten suomea taitamattomien vanhuksien perseen pyyhkijöitä, mihinkään muuhun kun alempirotuiset suomenkieliset eivät muka pysty. Samalla paljastuu miksi näitä 'ruotsinkielisiä palveluita' ei voi suomenruotsalaiset toisille suomenruotsalaisille toteuttaa.
Aivan niinkuin suomenkielisillä ei olisi mitään muuta vaihtoehtoa ammatin valinnassa kuin 'suomenruotsalaisen sairaanhoitaja'.
"Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko 'pärjääväksi turistiksi' kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia?"
VASTAUS:
Haa, pakkoruotsittajan mukaan englanti, saksa, venäjä, ranska etc. ovat pelkkiä 'turistikieliä', joiden asema on muka mitätön ruotsin kielen rinnalla. Varsinkin englannin määritteleminen pelkäksi tyhjänpäiväiseksi 'turistikieleksi' todistaa pakkoruotsittajan todelliset älyn lahjat.
Mikähän sitten on koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia...? Ai niin kouluttaa näitä 'sairaanhoitajia' suomenruotsalaisille...
Herra Heynolle ei ilmiselvästi ole selvää englanninkielen merkitys yleismaailmallisena maailman kielenä, jota on tärkeä osata. Samalla hän ilmiselvästi jättää huomiotta sen, että Itä-Suomessa harjoitetaan jo merkittävästi määrin liiketoimintaa venäläisten yritysten kanssa ja venäjä onkin Itä-Suomen yleisimmin kuultu (huomattavasti siis ruotsia useammin, ja mistä Itä-Suomalaiset sitä paitsi ruotsia voisivatkaan kuulla?!) vieras kieli. Mitäs kieltä venäläisten kanssa sitten pitäisi puhua, jos ei venäjää. Olisikohan se kas se 'turistikieli' englanti. Varmaa on ainakin, etteivät ne ruotsia osaa. Mutta ei, kyllä pakkoruotsi on hyvä juttu pakkoruotsittajan mielestä, vaikka täysin suomenkielisellä alueella (joita, siis Suomessa suurin osa on), ja vaikka niillä kuulisi vieraana kielenä venäjää eikä paskan vertaa ruotsia. Pakkoruotsittajien sadismi menee tässäkin kanssallisen edun edelle, koska Itä-Suomalaisten on ehdottomasti luettava pakkoruotsia heille itselleen käytännöllisemmän, taloudellisemman ja muullakin tavalla alueellisesti relevantin vaihtoehdon venäjän tilalla!
"Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään"
VASTAUS:
No niin asiaa, ruotsinkieli on siis tarpeeton, mies alkaa myöntämään sen jo itsekin. Otetaan taas hypoteesi, että suomenruotsalaiset narsistisia kun ovat eivät siis palvele itseään ruotsiksi, vaan sen joutuvat järjestämään suomenkieliset. Suomenruotsalaisia on 5%:a populaatioista. Kuinkahan moni taas tarvitseekaan todellisuudessa sitä ruotsia kun suomenruotsalaiset ovat keskittyneet asumaan alueellisesti omille alueillensa, joihin suomenkielisiä ei kaivata eikä suomenkieltä haluta kuulla. Kaiken huippu tässä on se, että suomenruotsalaiset osaavat yleisesti ottaen aivan hyvin suomea eikä se saatana ole mitenkään liikaa vaadittu Suomessa, jossa 92%:a ihmisistä puhuu äidinkielenään suomea ja helvetti maan nimen ollessa Suomi! On ilmiselvää, että jos jokin laki tätä åpårtheidia puoltaa on lakikin virheellinen, vastoin EY:n direktiiviä 2000/43 ja länsimaisten demokraattisten valtioiden kielipolitiikkaa.
Herra Heyno niin sanotusti puhuu ympäripyöreitä, sillä hän ei mainitse eikä esitä sanallakaan tekstissään tilastoja pakkoruotsin todellisesta tarpeesta. Kovin fiksu ei tarvitse olla tehdäkseen tästä omat johtopäätöksensä. Vitun fakta tilasto, jota hän itsekään ei pystyn kieltämään on edelleen se suomenruotsalaisten 5%:n vähemmistö.
"On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki"
VASTAUS:
Taas se tapahtuu: 'sairaanhoitaja' mukana (tämä on ilmeisesti herra Heynon mielestä se sopivin ammatti alempirotuisille suomenkielisille; toinen sivuhuomautus: Helsingin Sanomissa 28.08.2005 sairaanhoitajaksi opiskeleva helsinkiläinen prostituoitu kertoo asiakaskunnastaan 25%:a olevan suomenruotsalaisia ja sairaanhoitajaopiskelijoiden parissa huoraamisen olevan huomattavan yleistä...). Herra Heyno käyttää taas näennäisargumentaatiota. Aivan kuin ei olisi olemassa muita vaihtoehtoja kuin A: sairaanhoitaja, B: opettaja ja C: myyntitykki. Tottakai on todennäköisempää, että tapahtuu tapaus A tai B kuin C. Mutta kun nämä eivät ole ne ainoat vaihtoehdot. Elävässä elämässä on todennköisempää kaikkien tilastojen mukaan tapahtuu (C tai jokin muu ammatti kuin (A tai B)) kun (A tai B). Tämä malli vastaa elävää elämää eikä suinkaa herra Heynon sairaanhoitaja, opettaja ja myyntitykki maailmaa. Tosin vähemmän fiksukin tajuaa, että on olemassa muitakin ammatteja mutta pakkoruotsittaja ei ilmeisesti voi tätä hyväksyä vaan pitää kiinni surkeasta näennäisargumentista, joka on naurettavan helposti kumottavissa.
Loogisestihan koko systeemi A, B tai C olisi pätevä jos olisi olemassa vain vaihtoehdot A, B tai C. Elävässä elämässä kuintekaan ei näin ole, joten pakkoruotsin puolesta argumentti on täysin mitätön eikä kestä tarkempaa analyysiä.
Voit vaikka itse keksiä ammatit tyyliin: ruotsinkielen tulkki, matematiikan opettaja, tietokoneohjelmoija ja väittää pakkoruotsittajalle, että kyllä nyt on todennäköisempää kaksi jälkimmäistä kuin ensimmäinen näin ollen pakkoruotsia ei tarvita. Tällä näennäisargumentilla pakkoruotsittaja todennäköisesti menee pahasti solmuun. Varaudu, että joudut itse paljastamaan näennäisargumentin, jotta pakkoruotsittaja aukeaa solmustaan. Pakkoruotsin poistoahan ei itsenäisesti ajattelevat kieliopintojen valinnanvapauden kannattajat tuollaisilla idioottimaisen alhaisilla näennäisargumenteilla perustele.
"pakollinen toinen kotimainen kouluissa paradoksaalisesti lisää kansalaisen valinnanmahdollisuuksia aikuisiällä, sen vapaaehtoiseksi tai valinnaiseksi muuttaminen vähentää niitä"
VASTAUS:
Herra Heyno ei antanut mitään konkreettisia todisteita siitä mitä nämä valinnan mahdollisuudet oikein ovat. Tai okei taisipa antaa 'sairaanhoitajaksi' Närpiöön pyyhkimään suomenruotsalaisten vanhuksien perseitä. Heh... no kuitenkin näiden konkreettisten todisteiden puuttuessa argumentti on yhtä tyhjän kanssa kun ei tiedetä mitä nämä valinnan mahdollisuudet oikein ovat.
Toisekseen elämässä on osattava tehdä valintoja. Lukiossa pitää valita tarvitseeko pitkän vaiko lyhyen matematiikan. Ja nämä valinnan eivät suinkaan rajoitu tähän. Pakkoruotsittaja kuvittelee olevansa ihmisen yläpuolella ja yrittää määrätä hänet sairaanhoitajaksi Närpiöön. Esimerkiksi pitkää matematiikka ei saa valita eikä insinööriksi valmistua, tämähän ei kuulu pakkoruotsittajan mielestä alempirotuisille suomenkielisille. Jumalauta mitä narsismia! Jotain valintoja pakkoruotsittajan mukaan saa ja pitää osata tehdä mutta sama ei toteudu pakkoruotsin kohdalla. Mitähän tämä nyt oikein on. Kaikista sairainta tässä onkin se, että pakkoruotsittaja kuvittelee tietävänsä ihmistä ja ihmisen lahjoja tuntematta paremmin mitä hänen täytyy osata! Haa nyt taisi selvitä se 'sairaanhoitajan' tarvekin: sairaille pakkoruotsittajille.
Pointti on se, ettei pakkoruotsittaja voi mitenkään tietää (ellei ole meedio tms.) mitä aineita ja taitoja tarvitaan, paitsi tietysti omat tarpeensa, joka siis on ilmeisesti juuri tämä pakkoruotsi suomenkielisille. Pakkoruotsittajalla ei ole mitään humaanisia tai suvaitsevaisia tarkoitusperiä vaan omat narsistiset tarpeensa ja siksi muille pakkoruotsi.
Mielestäni pakkoruotsin poistaminen sitä vastoin lisää kansalaisten valinnan mahdollisuuksia: kieliopinnoissa. Ja näin sen pitäisi todella ollakin Suomessa kuten länsimaisissa demokraattisissa valtioissa. Ylivoimaisesti suurin osa suomenkielisistä ei tee aikuisiällä mitään ruotsinkielellä. Jos he valitsisivat, jonkun kielen minkä he kokevat itselleen tärkeäksi ruotsin sijasta niin todennäköisemmin he sitä kieltä tarvitsevat. Pakkoruotsittaja ei vaan halua sallia tätä. Jos Itä-Suomalainen tarvitsisi todennäköisemmin venäjää pakkoruotsittaja ei halua hyväksyä tätä; hän todennäköisesti yrittää sabotoida keskustelua erittäin hypoteettisella Närpiön sairaanhoitajan viralla tms. Näissä kohdissa kieliopintojen valinnanvapauden kannattajan täytyy olla tarkkana fasistisen ja narsistisen pakkoruotsittajan kanssa.
"merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta"
VASTAUS:
Eikä tämäkään ole se konkreettinen todiste. Suomenruotsalaiset ovat 5%:n vähemmistöineen todellakin erillaisessa kielipoliittesessa asemassa ja vähemmistössä tämän maan puhutuimman ja tarvituimman kielen kanssa. Tässä pakkoruotsittaja yleensä paljastaa taas itsensä: suomenkieli ja suomenkieliset kun ovat ilmeisestikin jotenkin alempiarvoista skeidaa ruotsinkieleen verrattuna. Millään muulla ei voi selittää 92%:n valtaenemmistön kielen tarpeen vähättelemistä olemattomiin ja väittämällä ruotsinkielen olevan jotenkin samassa asemassa suomenkielen kanssa. Onneksi numerot ja kielikartat Suomesta paljastavat salatun totuuden, jota pakkoruotsittaja yrittää kaikin tavoin peitellä.
Aivan niinkuin suomenkielisen olisi yhtä vaikea saada töitä Suomesta ruotsinkielen taidottomana kuin suomenkielen taidottoman ruotsinkielisen!!! Eivätkö pakkoruotsittajat tämän parempaan pysty?!
Pakkoruotsi "lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa"
VASTAUS:
Ei kieliopintojen valinnan vapauttaminen ole millään tavalla yhteydessä tasa-arvoon. Suomessa asuu myös saamelaisia, somaleja, venäläisiä ja kaikki me olemme tasa-arvoisia, vaikka mitään pakko-opetusta em. vähemmistöjen äidinkielistä ei ole.
Kieliopintojen valinnan vapaus se vasta valinnan vapautta onkin, herra Heyno ei taida tietääkään, että pakkoruotsi-idea on lainattu taannoisesta DDR:n pakkovenäjäsysteemistä. Pakkoruotsi ei todellakaan ole mitään valinnan vapautta vaan keinotekoisesti luotu tarve ruotsinkielelle, jonka todellinen tarve on erittäin mitätön suomenruotsalaisen vähemmistön ollessa 5%:a populaatioista ja heidän alueellinen sijoittumisensa vain suomenruotsalaisille alueille, joihin suomenkielisiä ei päästetä.
Se ei edistä yhtään yhteiskunta rauhaa, että jo aiemmin mainittujen Taloustutkimus Oy:n Suomen gallupilla teettämien useiden mielipidemittausten mukaan 66-72%:a suomalaisista haluaa pakkoruotsin pois ja heti. Mitähän yhteiskunta rauhaa kansan enemmistön ja demokratian vastustaminen edistää.
"Malli [pakkoruotsi] olisi - muiden yhteiskuntamme erikoispiirteiden ohella - mitä mainioin kulttuurinen vientituote, jota voisi aktiivisesti tarjota aluksi vaikka kaikkiin naapurimaihimme"
Vain herra Heynon mielestä. Missään länsimaisessa demokraattisessa maassa ei vähemmistö kyykytä enemmistöä, kuten juuri Suomessa suomenruotsalaiset suomenkielisiä mutta veikkaanpa, että ei enää kovin kauan. Se selittää myös sen miksi juuri missään muussa maassa tämä naurettava taloudellisia ja henkisiä resursseja haaskaavaa herra Heynon mallia ei olekaan hyväksytty eikä varmasti hyväksytäkään. Kuvitelkaa esim. Sveitsi jossa olisi neljä pakollista kieltä!
Herra Heyno saa sitten itse toimia myyntitykkinä ja tarjota tätä mallia aluksi vaikka Ruotsiin. Pakko toivottaa onnea... Ruotsissa ei ikinä suostuta pakkosuomeen.
"Kansallisten ja historiallisten vähemmistökielten aseman määrätietoinen parantaminen ja vahvistaminen maan valtakieleen nähden edistäisi yhteiskuntarauhaa ja sosiaalista koheesiota"
VASTAUS:
Herra Heyno saisi esittää vähän jotain argumenttejakin tämän väitteen puolesta. Pakkoruotsi ei edelleenkään edistä yhteiskuntarauhaa vaan haittaa sellaisen muodostumista. Ruotsinkieltä kun ei tutkimusten mukaan osata tai haluta osata ja mielipidemittausten mukaan sitä vastustaa 66-72%:a suomalaisista. Kansan enemmistön tahdon vastaisesti toimiminen ei todellakaan edistä yhteiskuntarauhaa tai sosiaalista yhteenkuuluvuutta (=koheesio).
"Valinnaisuus ja vapaaehtoisuus yhteiskunnassa toimimisen perusedellytysten kohdalla on siis lähinnä heitteillejättöä muistuttava tilanne, jossa aikuiset selkeästi luopuvat sekä kasvatusvastuustaan että vastuustaan yhteiskunnan tulevaisuudesta"
VASTAUS:
Vai on siis pakkoruotsi yhteiskunnan toimimisen kannalta perusedellytys. Ei todellakaan voi olla, jos ylivoimaisesti suurin osa ei tee ruotsilla tulevaisuudessaan eikä todennäköisesti mitään kun suomenruotsalaisia on 5%:a väestöstä ja he ovat keskittyneet asumaan omille alueilleen, joille suomenkielisiä haluta.
Yhteiskunnan toimimisen perusedellytyksiä ovat universaalit oppiaineet, joita opetetaan kaikissa maailman kouluissa. Tietääkseni ainakaan Saksa tai Ranskan yhteiskunnan perusedellytys ei ole mikään pakkoruotsi, jonka voisi lakaista vaikka heti Suomen kouluista; yhteiskunta lähtisi vain paremmin toimimaan kun tämä virhe olisi poistettu.
Vai heitteillejättöä on pakkoruotsin pois jättäminen. Ja taaskaan ei löydy yhtään todellista perustelua tälle triviaalille heitolle.
Vai on Suomen yhteiskunnan tulevaisuus pakkoruotsi kun ruotsinkielisten määrä on koko ajan vähenemään päin: 1900-luvun alussa n. 13%:a, nykyään 5,6%:a (Ahvenanmaalaiset luvussa mukana). Mikä ihmeen yhteiskunnan tulevaisuus se sellainen on, jota ei tulevaisuudessa tilastojen mukaan todennäköisesti tule olemaan?!